Miten minusta tuli untuvikkopoliitikko?

-Keskustalaisesta maatalosta Kokoomuksen ehdokkaaksi

Olen kasvanut maalla Pohjois-Pohjanmaalla, ja isäni oli kaupunginvaltuuston jäsen. Totuin jo lapsena yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja yhteisten asioiden hoitamista ja luottamustehtäviä arvostettiin. Kasvuympäristöni huomioon ottaen olivat maalaisliittolaiset arvot luontevia, ja kunnioitan tätä taustaani yhä edelleen.

Olen opiskellut Oulussa, ja sen jälkeen kaupungistunut. Väitöskirja vahvisti ajatteluani työn ja yritteliäisyyden merkityksestä, ja elinkeinoelämän rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin kulmakivenä on työni kautta tullut yhä selvemmäksi. Koulutusta ja oppimista on arvostettu jo lapsuudenkodissani, ja jo kolmivuotiaana tähtihetkiä olivat päivät lähikoulun kuunteluoppilaana ison siskon mukana, kun varhaiskasvatusta ei vielä ollut olemassa. 

Näistä lähtökohdista on ollut helppo allekirjoittaa Kokoomuksen  arvot. Elinkeinoelämän ja yrittäjien rooli kasvun perustana, koulujen ja perusopetuksen merkitys sekä selkeä polku koulutuksesta töihin  korostuvat kuntavaaliohjelmassa. Myös turvallisuus ja mm. opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen ovat itselleni tärkeitä teemoja -liikuntaa, kulttuuria ja lähiluontoa unohtamatta.

 Vaalikuvauksissa minulta kysyttiin, olenko kokenut konkari vai ihan untuvikkopoliitikko. Mielelläni vastaan, että olen ihan untuvikko. Vaikka kilometrejä on takana juosten ja ihan muuten vain, on ilahduttavaa, että elämässä avautuu uusia polkuja ja mahdollisuuksia. Otan rohkeasti haasteen vastaan.