Kaupunkilaiset äänestämään ja keskustelemaan - kuinka saisimme yhdessä aikaan houkuttelevan aseman seudun ja laadukkaat palvelut?

Kuntavaalit ovat tavallisen ihmisen kannalta tärkeimmät vaalit: äänestämme mm. kouluista ja päiväkodeista, kirjastoista ja kulttuurista, liikuntapalveluista, tieverkostosta ja maankäytöstä sekä yleisen kaupunkikuvan kehittämisestä. Kuntalaisilla on siis oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa häntä itseään koskeviin asioihin.  

Kuntavaalien äänestysvilkkaus ei kuitenkaan ollut perinteisesti hyvä. Aktiivisuus oli viime kerralla 2021 vain 55,1 prosenttia, eli matalin vuoden 1945 vaalien jälkeen (Tilastokeskus - Kuntavaalit 2021 ).  Sitran vastavalmistuneet tutkimuksen mukaan suomalaisilla on hyvin pessimistinen näkemys oman asuinkuntansa ja hyvinvointialueensa päättäjistä, päätöksenteosta ja omista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksistaan kuntansa asioihin. Vain 21 % on sitä mieltä, että päättäjillä on innostavia visioita oman kotikunnan kehitykseen liittyen. Vain 15 % on samaa mieltä siitä, että hän itse voi vaikuttaa oman asuinkuntansa tulevaisuuteen. Myös mahdollisuudet osallistua riittävästi keskusteluun asuinkunnan tulevaisuudesta ovat pessimistiset, sillä eri mieltä asiasta oli 49 %.  Positiivista on, että yli 3000 vastaajasta nuorimpien ja pääosin myös miesten arviot ovat muita vastaajia myönteisemmät. (tulevaisuusbarometri-2025_kansalaiset_final-1.pdf)

Voitaisiinko kaupunkilaisia siis osallistaa aktiiviseen keskusteluun ja päätöksenteon valmisteluun myös muilla tavoin? Tämä voisi lisätä uskoa valtuutettujen mahdollisuuksiin ja luoda kiinteämpää yhteyttä luottamushenkilöihin. Kansalaispaneelikokeiluja on tehty esimerkiksi Sitran hankkeessa (Kuntalaisten tietopohjainen osallistuminen talouden suunnittelussa - Sitra) , joissa kuntalaiset pääsivät puntaroimaan kaupunkien asuntotarjontaa, investointeja ja talouden tasapainotusta. Keskustelut auttoivat päättäjiä pitkäjännitteisessä taloudenpidossa, toivat esiin uusia ratkaisuja ja tukivat hyväksyttävien säästökohteiden löytämisessä. Kokeilun jälkeen suositellaankin ”puntaroivan kansalaispaneelin” käyttämistä erityisesti niissä kysymyksissä, jotka koskettavat laajasti eri väestöryhmiä ja jakavat voimakkaasti eri näkemyksiä.

Keskustelevaa ja työpajamaista toimintaa on sovellettu myös Oulussa mm. kaupunkikeskuksen kehittämiseen liittyen. Tämä on hyvä alku. Kun seuraavalla valtuustokaudella joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä mm. kouluverkon osalta syntyvän ikäluokan pienentymisen takia ja kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi ( https://www.ouka.fi/palveluverkkoselvitys-2025), voisivat kuntalaispaneelit olla myös täällä paikallaan.

Asemanseudun kehittäminen kuohuttaa tunteita jo nyt, ja kaupunkilaisten osallistaminen suunnitteluun esimerkiksi avoimin työpajoin voisi olla hyvä idea.  Kun talouden realiteetit ja hankkeiden sääntöperustaiset reunaehdot voidaan avata asukkaille vuorovaikutteisesti keskustellen, ymmärrys kasvaa ja häly toivottavasti vähenee. Yhteisestä tavoitteesta tuskin ollaan eri mieltä: tarvitsemme laadukkaat koulut, päiväkodit ja kutsuvan aseman seudun.