Millainen on laadukas koulu?

Koulu on ollut yksi kuntavaalien 2025 ykkösteemoista. Ei ihme, sillä sivistyspalveluihin kuluu kunnissa isoin osa menoista. Vuonna 2025 Oulun kaupungin kokonaisbudjetti on 1,1 mrd., josta sivistyspalvelujen osuus on 393 603 miljoonaa euroa.

Kuntien ja kaupunkien tehtävänä on varmistaa, että kaikki lapset ja nuoret pääsevät kouluun ja että koulutuksen laatu on hyvää. Millainen sitten on laadukas koulu?

Jos oppilailta itseltään kysytään, tärkeitä ovat ystävät, mukavat opettajat, hyvä ruoka, turvallisuus, välitunnit, liikunta ja mukava ilmapiiri. Vanhemmat taas arvostavat yhdessä toimimista ja vuorovaikutusta, hyvinvointia ja itsensä kehittämistä, luku- ja kirjoitustaidon hankkimista, arjenhallintataitoja sekä työelämätaitoja. Näin on todettu ainakin OKM:n peruskoulun tulevaisuustyö 2024–2025-hankkeessa, jonka työstämisessä on ollut mukana sekä lapsia että aikuisia. (OKM 2024; Hagman 2025.)

Opettajat pitävät oman kokemukseni mukaan laadukkaana koulua, jossa ryhmäkoot eivät ole liian suuria ja riittävää yksilöllistä tukea voidaan antaa sitä tarvitsevalle. Opetukseen on mahdollisuus keskittyä ja työhyvinvointi säilyy.  Hyvä koulu mahdollistaa kohtaamiset ja vuorovaikutuksen, ja toista arvostetaan. Perustaidot - lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen - opitaan. Koulu on kaikille turvallinen paikka, ja kiusaamiseen voidaan puuttua. Erityisopettajien roolia pidetään yhä tärkeämpänä, kun oppimisen tuki uudistuu syksyllä 2025.

Filosofi Frank Martela Aalto-yliopistosta on määritellyt laadukkaaksi kouluksi sellaisen, jonka päämääränä on oppilaan kukoistus. Empatiataidot, eettinen päätöksenteko, eli ymmärrys oikeasta ja väärästä sekä demokraattiset kansalaishyveet kuuluvat hänen mukaansa laadukkaaseen opetukseen. Voidaankin puhua elämän perustaidoista.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen KARVIn mukaan toimivat tilat mahdollistavat oppimisen ja opettajilla on mahdollisuus yhteistyöhön. Vanhempia ja oppilaita kuullaan, jotta kouluyhteisöstä tulee toimiva. Myös hyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa tarvitaan. (Karvi 2025.) Karvin mukaan kuntapäättäjillä onkin keskeinen rooli luoda edellytyksiä yhteistyölle ja joustaville opetusjärjestelyille.

Kuntapäättäjien keskeinen päätöksentekokriteeri on kuitenkin raha. Kuntaliiton selvityksen mukaan oppilaskohtaiset kustannukset perusopetuksessa ovat nousseet merkittävästi  ja perusopetuksen kustannukset ovat nousussa (Kuntaliitto 2025.) Resurssiviisas päätöksenteko onkin jatkuvaa tasapainon hakemista ja niukkuuden jakamista. Kaikkea ei voi saada.

Kunnanvaltuustoissa tarvitaankin nyt opetusalan edustajia, kun jatkossakin on osattava jakaa rahaa järkevästi perusopetukseen, varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle. Koulutus on tärkein investointimme tulevaisuuteen.

LÄHTEET:

Hagman, L. 2025. Luento. Johtaminen ja opetushallinto. Oulun yliopisto 12.4.2025.

KARVI 2025. Saatavissa: Yhteistyöllä parempaa koulutusta – kuntapäättäjien rooli kouluyhteisön tukemisessa | Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)

Kokoomus 2025. Kokoomuksen kuntavaaliohjelma. Saatavissa: Kokoomuksen kuntavaaliohjelma 2025 – kokoomus.fi.

Kuntaliitto 2025. Saatavissa: Perusopetuksen kustannukset kasvussa – oppilaskohtaiset kulut nousseet merkittävästi | Kuntaliitto.fi

Martela, F. 2025. Lucina Hännisen lentomateriaali 12.4.2025. Johtaminen ja opetushallinto. Oulun yliopisto.

OKM 2014. Peruskoulun tulevaisuustyö. Saatavissa: Peruskoulun tulevaisuustyö - OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Perusopetuksen laatukriteerit. Saatavissa: Perusopetuksen laatukriteerit. Perusopetuksen, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit.